Mitä vitamiineja tarvitsen?

Vitamiinien viidakko on valtava ja joskus on vaikea tietää, mitä vitamiineja olisi hyvä syödä itse tai antaa esimerkiksi lapselle. Tässä blogissa käymme läpi muutamia eri vitamiineja ja niiden saantisuosituksia. 

D-vitamiini

D-vitamiini on tärkeä vitamiini luustolle, vastustuskyvylle ja iholle. Sitä muodostuu iholla auringonvalon UV-säteiden vaikutuksesta. D-vitamiinia suositellaan kaikille suomalaisille ainakin pimeään vuoden aikaan eli lokakuusta-maaliskuun loppuun. Saantisuositukset esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko 1. D-vitamiinin saantisuositukset

Ryhmä​	Ikä​	Saantisuositus​
Lapset​	0-2​*	10 µg ympäri vuoden​
Lapset ja nuoret​	2-18​	7,5 µg ympäri vuoden​
Aikuiset​	18-60​	7,5 µg loka-maaliskuussa​
Ikääntyvät​	Yli 75	20 µg ympäri vuoden​
Raskaana olevat​	​	10 µg ympäri vuoden​
Imettävät​	​	10 µg ympäri vuoden​

*Alle 1-vuotiaan saantisuositus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon lapsi saa äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta.

D-vitamiinia on lisätty maitotuotteisiin ja muita saantilähteitä ovat mm. lohi, silakka ja muikku. D-vitamiinivalmisteissa suositellaan D3-muotoa, joka on ihmisellä luontainen ja teholtaan parempi kuin D2-muoto. Kaikissa apteekin valmisteissa D-vitamiinin muoto on D3.

Kalsium

Kalsiumin saannista voi huolehtia esimerkiksi juomalla ruokajuomana maitoa sekä päivittäisellä juuston ja joqurtin syömisellä. Etenkin luun murtuman jälkeen voi olla tarpeellista käyttää kalsiumlisää tai silloin jos kalsiumin saanti ravinnosta jää vajaaksi. 

Kalsium säätelee elimistön monia toimintoja, kuten  sydämen, lihasten ja hermoston toimintaa. Jos kalsiumin saanti on niukkaa, irtoaa luustosta kalsiumia. 

Aikuisen (yli 20-v) tarve on 800 mg vuorokaudessa, joka vastaa 3-4 maitolasillista. Iän myötä kalsiumin imeytyminen heikkenee ja tämän vuoksi yli 70-vuotiaille suositellaan herkemmin kalsiumvalmisteiden käyttöä. Myös tietyt lääkkeet, kuten kortisoni vaikuttavat kalsiumin imeytymiseen

D-vitamiini on tärkeä kalsiumin imeytymiselle, joten mikäli d-vitamiinivalmistetta ei ole erikseen käytössä, kannattaa valita sellainen kalsiumvalmiste, jossa on d-vitamiini mukana. Apteekin kalkkivalmisteissa on kalsiumia yleensä 500 mg eli noin puolet saantisuosituksesta. Lisäksi moneen kalkkivalmisteeseen on lisätty d-vitamiinia. Esimerkkejä sopivista kalsiumvalmisteista alla.  

B12-vitamiini

Normaali ruokavalio sisältää moninkertaisen määrän B12-vitamiinia, joten suurin osa saa tarvitsemansa B12-vitamiinin ruoasta. B12-vitamiinia saa kuitenkin vain eläinperäisestä ruoasta, joten tämän vuoksi se on tärkeä lisävitamiini vegaaneille. 

B12-vitamiinin puute voi aiheutaa mm.anemiaa ja hermoston oireita sekä muistihäiriöitä. Puutetta esiintyy pääasiassa iäkkäillä ja n. 10 %:lla yli 65 vuotiaista on  todettu B12-vitamiinin puute. 

Toisaalta jotkut lääkkeet, kuten diabeteksen hoidossa käytetty metformiini, saattavat vähentää B12-vitamiinin imeytymistä. Tämän vuoksi metformiininkäyttäjät voisivat käyttää B12-vitamiinia ainakin kuuriluontoisesti.

B12-vitamiini annetaan joka pistoksina (reseptillä) tai tabletteina. Pistoshoitoa käytetään etenkin silloin, kun kyseessä on imeytymishäiriö, sillä tällöin voidaan olla varmoja B12-vitamiinin pääsystä elimistöön. Tablettihoito soveltuu etenkin silloin, jos B12-vitamiinin saanti ravinnosta on niukkaa. B12-vitamiini valmisteita on saatavilla useita ilman reseptiä, joista muutamia alla. 

Magnesium

Magnesiumista voi olla apua, jos kärsii krampeista tai suonenvedoista.Parhaiten imeytyvä muoto magnesiumista on sitraatti ja magnesium kannattaa ottaa iltaisin. 

Magnesiumvalmisteita on saatavilla useita erilaisia mm. purutabletteina, nieltävinä tabletteina ja juotavina liuoksina. Valmisteista esimerkkejä alla. Multivita magnesiumsitraatti on purutabletti ja Magnecit nieltävä tabletti. Vahvuus on molemmissa sama 150 mg eli annostus on 1-2 tablettia päivässä.

Sinkki ja C-vitamiini

Syksyn tultua alkavat flunssat ja joillain vitamiineilla on todettu olevan vaikutusta flunssan ehkäisyssä. Tärkeintä flunssan torjunssa on kuitenkin huolellinen käsien pesu vedellä ja saippualla. 

C-vitamiinin tehosta on joitain tutkimuksia. Teho näyttäisi olevan annosriippuvainen, sillä suuremmat annokset on havaittu tehokkaimmiksi ( 1 g/vrk). Toisaalta vasta flunssaoireiden alkamisen jälkeen aloitetun C-vitamiinihoidon teho on epävarma. 

Sinkin puute lisää infektioriskiä ja vaikuttaa immuunivasteeseen. Saantisuositus on 15 mg vuorokaudessa, mutta viime aikoina on julkaistu tutkimuksia, joissa on todettu flunssan alkuvaiheessa aloitetun sinkin lyhentävän flunssan kestoa ja oireiden voimakkuutta. Tällöin käytettävä päiväannos on huomattavasti suurempi kuin 15 mg ja sinkin on oltava asetaattimuodossa imeskelytablettina. Esimerkki tällaisesta valmisteesta on Apteq vita Fluzinc. 

Monivitamiini

Aina on paras, jos saa tarvitsemansa vitamiinit ravinnosta. Joskus kuitenkin monipuolisesti syöminen voi olla haasteellista. Tällöin vitamiiniksi kannattaa valita monivitamiini, joka sisältää d-vitamiinin lisäksi muut tarpeelliset vitamiinit.

Lapsille sopii esim. Multivita juniori mix ja aikuisille Multivita plus. Toisaalta yli 75-vuotialle sopiva vaihtoehto on myös Multivita forte, joka sisältää d-vitamiinia 20 mikrogrammaa. Juniori mix pakkauksessa on purutabletteja kolmessa eri maussa: päärynä, mansikka ja toffee, joten jokaiselle lapselle löytyy varmasti suosikkimaku.

 

Tervetuloa Puijonlaakson apteekkiin vitamiiniviikolle 16.9.2019-21.9.2019. Kaikki Orionin vitamiinit - 20 % avainasiakkaille koko viikon! 

10.9.2019 proviisori Annika Pietikäinen

Wuffh, hus pois mato!

Minä olen 4-vuotias shetlanninlammaskoira Riki. Ajattelin kertoa teille hieman meidän lemmikkikoirien ja -kissojen madotuksesta, koska se on nyt erittäin ajankohtainen asia. Lisäksi se  on tärkeä osa meidän lemmikkien terveydenhuoltoa.

Kesän aikana suuhun on saattanut päätyä hiiri jos toinenkin. Tai esimerkiksi järven rannalle kalastuksen tiimellyksessä unohtunut kalasaalis ja ties mitä muuta herkkua. Monesti kaverikoirien kanssa keskutellaan näistä tienvieriherkuista, mutta nuo omistajat tuntuvat saavan aina jonkinlaisen paniikkikohtauksen, jos sieltä jotain suuhunsa saa. Jännä juttu.

Milloin madotetaan?

Sanotaanko nyt näin, että meidät koirat ja kissat olisi hyvä madottaa noin kahdesti vuodessa, mutta vähempikin voi riittää riippuen lemmikistä. Matolääkityksen tarpeeseen vaikuttaa haukun tai kisun ikä, terveydentila sekä mahdollinen tiineys tai astutus. Tavallisille kotikoirille ja -kissoille madotus riittää noin pari kertaa vuodessa, mutta madotuksen tarpeeseen vaikuttaa moni asia. Erityisen tärkeää madotus on tiineille narttukoirille ja koiranpennuille. Koiranpennut tulisi madottaa ensimmäisen kerran kahden viikon iässä ja siitä eteenpäin viikon välein 12 viikkoiseksi saakka. 

Jos omistaja haluaa välttyä lemmikin turhalta madottamiselta, voi lemminkin ulosteesta lähettää näytteen tutkittavaksi niitä tutkivalle eläinlääkäri asemalle. Helppo homma ainakin minun mielestäni, sitä kakkaa kerätään muutenkin tien poskesta pussitolkulla. Jos näytteessä ei ole viitteitä loistartunnasta, on matolääkitys sillä hetkellä turha. Mutta jos lemmikkin ulosteen haluaa tutkituttaa, tulisi tehdä vähintään kerran vuodessa. Näin mahdolliset loistartunnat voidaan havaita ja lemmikki voidaan madottaa tarpeen vaatiessa. Lemmikkien ulosteiden tutkimista suositellaan, koska siten voidaan välttyä turhalta madottamiselta ja näin mahdollisesti kehittyvältä lääkeresistenssiltä. 

Koiran ja kissan elinympäristö

Lemmikin elinympäristö, ulkona tassuttelun määrä ja koiran käyttötarkoitus vaikuttavat madotuksen tarpeeseen. Jos on hurja metsästyskoira, riski saada matoja on minunlaista kotikoiraa paljon suurempi eli matokuuri tulisi saada kerran kuukaudessa metsästyskauden aikana. Yleensä tavallisille kotikoirille riittää madotus kerran kahdesti vuodessa. Ulkokissat tulisi madottaa neljästi vuodessa ja sisäkissat vähintään kerran vuodessa. Jos on tarve rokotuskäynnille, madotuskuuri pitäisi osata vaatia emännältä tai isännältä viikkoa ennen rokotusta.

Ruokinta, muu herkuttelu ja matkustaminen

Myös sillä on merkitystä, millaista ruokaa sieltä ruokakupista löytyy. Jos olet raakaruokinnalla eli syöt kypsentämätöntä lihaa ja kalaa tai saat ulkona napattua ja syötyä jyrsijän tai nilviäisen, olet alttiimpi saamaan sisäloistartunnan. Muistan, miten viime keväänä emännän kanssa lenkillä ollessamme kaveri-koirani Peikko nappasi likaiselta ojanpohjalta kuolleen hiiren ja kiireen vilkkaan yritti tietenkin syödä sen. Kun emäntä tämän huomasi, syöksyi hän kiskomaan hiirtä hirveän kiljunnan kanssa pois Peikon kitusista. Eihän pieni koira mahda mitään ison ihmisen otteille ja niin lensi hiiri kaaressa lähimpään pusikkoon. Samalle iltaa hän haki meille matokuurin apteekista.

Matkustelu ja erilaisissa koiratapahtumissa, kuten esimerkiksi näyttelyissä ja agilitykisoissa käyminen ovat myös riskitekijöitä. Kansainvälisissä näyttelyissä ja kisoissa eläimiä tulee ympäri maapallon eikä kaikkialla madottaminen ole välttämättä yhtä tehokasta kuin Suomessa. Eli muistetaanpa se madotus myös koiratapahtumiin lähtiessä tai ainakin sen jälkeen! 

Eli ainakin kerran vuodessa emännän tai isännän olisi hyvä kipittää apteekkiin matokuuria hakemaan, sillä sieltähän niitä saa. Lisäksi omistajasi saa apteekista asiantuntevaa neuvoa oikeanlaisen madotuskuurin valinnassa. Madotuksen tarpeesta voit keskustella lisää eläinlääkärisi kanssa.

Riki kiittää ja kumartaa!

Lähde: https://www.evidensia.fi/palvelut/koirat/koiran-madotus/