Mitä tarkoitetaan allergialla?
Allergia on elimistön immunologinen
reaktio vaarattomaan ulkoiseen ärsykkeeseen, mistä seuraa tyypillisinä oireina
turvotusta, punoitusta ja kutinaa sekä limanerityksen lisääntymistä.
Allergista nuhaa on 25–30 %:lla
suomalaisista. Suurimmalla osalla nuha johtuu siitepölyallergiasta (lehtipuut,
heinät, pujo) tai eläinperäisistä allergeeneista. Silmien sidekalvojen oireita
esiintyy noin 70 %:lla allergisesta nuhasta kärsivistä. Oireilua voi esiintyä
kausittain tai ympärivuotisesti ja eri allergeenien samallakin potilaalla
aiheuttamat oireet voivat vaihdella tyypiltään tai voimakkuudeltaan.
Talven pimeyden antaessa viimein tilaa
kevään kukoistukselle alkaa apteekissa taas kuhina. Flunssakaudesta on jo
onneksi päästy; silti nenä vuotaa ja tuntuu tukkoiselta, silmätkin kutisevat.
Allergiaoireet on helppo sekoittaa
flunssaan etenkin, jos allergiaa ei ole aiemmin ollut. Oikean diagnoosin
jäljille johdattaa kuitenkin oireilun luonne: tyypillisesti allergiaoireet ovat
kausittaisia tai niitä ilmenee erityisesti tietyissä paikoissa, tiettyyn aikaan
tai kauniilla säällä. Samanaikaiset nuhaoireet ja silmien kutina sekä kirkas
erite viittaavat selvästi allergiaan ja usein taustalta löytyy myös lapsuuden
atopiataipumus.
Allergian hoito on helppo aloittaa,
koska saatavilla olevat itsehoitolääkkeet ovat ”täsmälääkkeitä” eli ne
vaikuttavat suoraan allergista reaktiota hillitsevästi ja voidaankin todeta,
että jos allergialääkityskokeilu auttaa oireisiin, allergiadiagnoosi on yleensä
selvä.
Lievät allergiat suositellaankin
nykyisin hoidettavaksi kokonaan itsehoidolla ja apteekin farmaseuttinen
henkilökunta on tässä ratkaisevassa asemassa. Allergia-asiakas saa apteekista
hyvät ohjeet lääkkeiden käyttöön ja muuhun hoito
Allergian hoito
Nykyisin suositellaan allergeenien
välttämisen sijaan mieluummin lisäämään sietokykyä. Välttäminen on tarpeen
silloin, kun oireilu on voimakasta, mutta tilanteen rauhoituttua jatketaan
siedon vahvistamista.. Kun elimistöä totutetaan hallitusti allergeeneihin,
rajujen reaktioiden riski vähenee ja allergiareaktiot voivat lievittyä.
Kaikille allergiapotilaille sopii
lääkkeetön hoito. Kosteuttavilla silmätipoilla ja nenäsumutteilla voi hillitä
lievempiä oireita tai niitä voi käyttää lääkehoidon tukena
lääkkeenottoajankohtien välissä. Nenän huuhtelu esimerkiksi nenäkannulla
helpottaa mistä tahansa syystä johtuvan nuhan oireita.
Allergian perushoito on
antihistamiinilääkitys. Yleisimmin käytetään antihistamiinitabletteja, mutta
vaihtoehtoisesti voi käyttää paikallisesti nenään ja silmiin annosteltavia
valmisteita (taulukko). Antihistamiineja kannattaa käyttää kausittaisiin
oireisiin vähintään kahden viikon kuureina. Etenkin iho-oireisiin
antihistamiinit tehoavat parhaiten, jos lääkitys aloitetaan jo ennen
altistusta.
Kortikoidinenäsumutteet vähentävät nenän
limakalvon tulehdusreaktiota ja niistä saadaan paras teho, jos niitä käytetään
säännöllisesti koko oireilukauden ajan. Tässä lääkeryhmässä on viime aikoina
vapautunut useampi lääkeaine itsehoitoon, mutta isommat pakkauskoot vaativat edelleen
lääkemääräyksen.
Kromoglikaatteja käytetään paikallisesti
sekä silmiin että nenään. Niiden haittavaikutukset ovat vähäisiä ja ne
sopivatkin myös lapsille ja raskaana oleville. Antihistamiinitipat, esim. astelatsiini,
levokabastiini ja ketotifeeni ovat kromoglikaattitippoja uudempia ja
tehokkaampia allergisen nuhan hoidossa.
Milloin lääkäriin?
• Jos itsehoitolääkitys ei tunnu
riittävän tai oireilu pitkittyy esim. tavallisen siitepölykauden yli
• Nuha- ja astmaoireilun mahdollinen yhteys: astmaepäily tai allergiaoireiden paheneminen
• Lasten allergioiden itsehoitolääkevalikoima on hyvin rajattu; moni aikuisten itsehoitolääke soveltuu lasten käyttöön vain lääkärin määräyksen mukaan
• Lääkäri voi myös määrätä suuremman erän itsehoidossa aloitettua, sopivaksi todettua lääkettä
• Nuha- ja astmaoireilun mahdollinen yhteys: astmaepäily tai allergiaoireiden paheneminen
• Lasten allergioiden itsehoitolääkevalikoima on hyvin rajattu; moni aikuisten itsehoitolääke soveltuu lasten käyttöön vain lääkärin määräyksen mukaan
• Lääkäri voi myös määrätä suuremman erän itsehoidossa aloitettua, sopivaksi todettua lääkettä